Oiva väline yksin liikkujalle. muutamia niksejä aloitteleville matkailijoille,

varsinkin yksin liikkuville. Tarpeeksi kauan kun on kulkenut oppii monenlaista. Lyhyt mallinen matkailuauto kulkee kuin paku, isommissa kannattaa olla paripyörät.

Kenellä mahdollisuus työskennellä etänä, vielä parempi. Nykyiset tikkuyhteydet ainakin Soneralla kehittyneet roimasti viimeisen vuoden aikana.

Eipä juuri eroa huomaa työpaikan supernopeiden yhteyksien kanssa.

Kunnollisen kokonen näyttö tai 2, toinen kiinteästi seinään kiinni.

Ainoa huonopuoli, matkailuautojen istuimet. Ne nyt ei anna parasta mahdollista työasentoa,

Mikäli joku on keksinyt jonkin vempaimen, miten "sohvasta" saa miellyttävämmän, ja sellaisen, että se ei luisu takamuksen alta hetkessä, niin kerroppa niksi.

Satunnainen paikkaa vaihtava liikkuja ei jaksa umpinaisia telttoja pysstytellä, eikä suurta halua edes oleskella hikisenä umpinaisessa tilassa.

Markiisi mekanismilla, sillä saa suojaa sateelta ja paisteeltakin.

Suomessa vähän käytetyt näköesteet, "tuuliaidat", joko katoksen mukaan paikoilleen tai hiukan kauemmas, mikäli tila antaa myöten, antavat hyvän näkösuojan, suojaavat myös tuulelta. Pari kappaletta riittää mainiosti.Näin saa intiimimmän pikkupihan, hikisinä päivinä ei sitten niin väliä miten pompit pihalle ja autoon, onko täys vaatetus vaiko ei. Säästyy uteliailta katseilta ja voi elää kuin "kotonaan". Joku voisi kehitellä ristin tai suorakaiteen malliset muoviset tai alumiiniset tuet keppien alapuolelle, jotta ne alkuun pysyisivät pystyssä niidenkin varassa. Saisivat olla peräti reijällisiä, jotta ne voisi ankkuroida maahan, minkä jälkeen sitten naruilla lisätuki. Ensimmäisen kahden kepin, tangon asentaminen on yksin haasteellista puuhaa varsinkin ensimmäisillä kerroilla, mutta toimivat tuulellakin.

Takatalliin kannattaa pakata kaasugrilli, sähkö käyttöinen vohvelirauta, jossa parilat, tällä vempaimella paistat pihvit ja paljon muuta. Vaikka sen yksinäisen vohvelin. Taikina pulloon ja jääkaappiin.Sisätiloissa ei kannata käryttää, ainoastaan keitettäviä ruokia kaasuhellalla. Vaikka on liesituuletin, tahtoo käry levitä kaikkialle ja seurauksena on kaikkien pintojen pesu, mikä käy parhaiten ikkunan pesuaineella.

Cobb matkagrilli. Olen vasta tehnyt tuon otuksen kanssa tuttavuutta. Savuton, puolen tunnin kuluttua, siihen asti ainakin grilliin ostettavissa olevat omat briketit savuttaa julmetusti.Mutta olen paistellut lettuja, kalaa, kanaa, perunoita, juureksia, toimii, mutta ei viitsi joka paikassa käyttää. Voisi olla savuttomampi normi hiilten kanssa. Myös kalan savustaminen käy, muutama leppälastu ja kyllä maistuu.

Suurin osa leirintäalueista on niitä, joissa valtaosa on vakiopaikkalaisia, rakennelmineen, telttoineen. Mikäs siinä. Osassa katsellaan tarkkaan uudet tulijat, osassa ei. Aina joukossa on niitä joilla omassa elämässä ei ole tarpeeksi seurattavaa.

Paikka kannattaa silti katsoa auringon oton kannalta hyvin. Kukas sitä pusikossa viihtyisi.

Markiisi ja tuuliaita paikoilleen ja niiden suojassa on helppo elää. Verhot ikkunoihin.

Mikäli on halua olla tekemisissä muiden kanssa, yleiset säästä keskustelut sujuvat.

Eikä kannata niin tarkkaan ottaa jonkun arvostelua, siinä sätitään naapuria, kuten missä tahansa yhteisössä, missä joka asiasta on vähintään kaksi eri mielipidettä.

Leirintäalueiden lisäksi voi yöpyä useilla huoltoasemilla ( sinne nyt ei voi kalusteita pihalle vetää), osassa saa jopa sähköpaikan pientä korvausta vastaan. Varsinkin Abc-asemilta löytyy virtapaikkoja.

Erilaiset tapahtumat, sekä luontopaikat on hyviä kohteita välillä. Kansallispuistoissa ja luonnonsuojelualueila on yleensä hyvät parkkipaikat.

Yksinmatkaaja saa olla rauhassa, kun ei kerro olevansa yksin. Respassahan se tietysti on hyvä kertoa, ettei tarvi ylimäräisiä maksuja maksaa.

Meitä yksin kulkevia miehiä ja naisia on matkailuautoilla liikkeellä varsin mukava määrä.

Jos sitä ihmetellään, voihan aina lohkaista, eipä tule riitoja, reitin voi suunnitella oman mielen mukaan.

 

 

 

 

 

 

Alueella muutama laavu, hyvät kävelymaastot, omatoimi viikonloppu virkistymiseen. Koirille ihanteellinen paikka, monipuolinen maasto. Polkujen ja tiestön kanssa saa olla tarkka, alueella on helppo menettää suuntavasito, isot tiet kuitenkin ympäröivät aluetta, joten todellista vaaraa ei ole.  Iso alue, monimuotoinen, on kangasmaat mitä kävellä. Lähellä Alastaron moottorirata ja golfkenttä.

Alueella paljon kulkijoita, ulkoilijoita, urheilijoita, marjastajia.

Kyitäkin on, mutta ei liian kanssa.

Täällä olen käynyt monet, monet kerrat, kyllästymättä. Sopiva viikonloppukohde.

Talvella matkailuauton kanssa kannattaa harkiten pysäköidä, lunta voi tulla ja aurauksia hoidetaan vain julkisilla tieosuuksilla, sekä soramontuille johtavilla teillä.

Alueella on soran otto paikka, rekat ajaa rallia arkisin, turkulaislle rakennettu puhdasvesi putkisto on rikkonut maastoa, mutta silti paikalta löytyy paljon ihasteltavaa.

Sähköpaikkoja ei löydy, mutta matkailuautolla liikkuva löytää alueelta useankin yöpymispaikan.

Hämeen Luontokeskuksesta saa kahvia, ruokaa jne. Tämän vieressä hiekkapohjainen uimaranta.

Laavuja on enemmän kuin virallisesti on ilmoitettu. Reitin varrelta löytyy kapulalossikin, kannattaa kokeilla, lossin toisella rannalla on leirialue, ilmeiseti jonkun seurakunnan tai kunnan, Parhaat päivänsä jo nähnyt, mutta ketään tuskin häiritsee, mikäli siellä auton parkkeeraa.

Pihalla on grillipaikat, tasaista maastoa. Rannassakin laavu. Itse alueella harjualuetta mitä kävellä järvi molemminpuolin. Yhdeltä uimarannalta pääsee pitkospuita myöten niemeen, missä grillipaikat, telttailijoiden, veneilijöiden suosiossa. Koirien kanssa mielenkiintoinen maasto,

Alueella on Korteniemen perinnetila, jonka rannassa myös sauna.

todellista omatoimi lomaa. Hyvä viikonloppukohde niin kesällä kun talvellakin.

Alueella on monenlaista kulkijaa, johon kannattaa varautua, paljon katseltavaa. Eihän me kaikki olla samasta puusta veistettyjä.

Yhden viikonlopun aikana tätä kaikkea ei ehdi nähdä.

Syksyisin ihanteellinen paikka käydä.

Tuli käytyä, ensimmäinen ja viimeinen kerta.

Todella rauhaton paikka, tasaisia alueita ei matkaajalle löydy, ainoastaan vakiopaikkalaisille. alueella pari ravintolaa, joista varsinkin toinen on koko seudun käytössä. Juopuneiden tappeluita, ambulansseja, poliiseja, niistä alueen yöt oli tehty.

Koirien kanssa voi kävellä läheisellä puistoalueella, jos uskaltaa. Pitää katsoa mihin astuu.

Ranta on nuorison omima ryyppypaikka.

Isäntä kyllä ajeluttaa golf-autollaan pisin aluetta, kehuen paikan hienoutta.

En todellakaan ymmärrä mistä paikka on pisteensä saanut.

Vanhemamssa ravintolassa ruokailu onnistunutta. Rannan tuntumassa olevassa porukalla näytti olevan tapana kiskoa päänsä täyteen kaksin käsin. Poliisi tosin vierailee ja noukkii heikkokuntoisempia tiuhaan tahtiin. Joillekin tilataan ambulanssi, rähisijöitä pyritään rauhoittamaan. Järjestysmiehiäkin on useita. Koirillekin raastava paikka.

Joku voi löytää alueesta hyviä puolia, itse löysin niitä vain ennakkoon netistä, paikanpäällä hymy hyytyi. Kävelymatkan päässä on paviljonki, vaikutti hiukan siistimmältä.

 

Iso alue

Rantapaikat lähinnä vakiopaikkalaisilla.

Ei saunaa, tai on 30 hengen tilaussauna.

Suihkut, wc-t epäsiistejä, kärpäsiä ja hämähäkinseittejä.

Respa auki, jos on, syksyllä ja keväällä vaikea löytää henkilökuntaa.

Muuten ihan hyvä paikka, kallis tosin.

Mutta lähellä iso koirien aidattu ulkoilupuisto. Tarkoitettu lähialueen koirilel, mutta matkaajakin voi siellä koiria juoksuttaa. Mukkulan alueella iso puisto jossa voi nauttia kvelystä. Puolentoista kilometrin päässä kauppa.