Oiva väline yksin liikkujalle. muutamia niksejä aloitteleville matkailijoille,
varsinkin yksin liikkuville. Tarpeeksi kauan kun on kulkenut oppii monenlaista. Lyhyt mallinen matkailuauto kulkee kuin paku, isommissa kannattaa olla paripyörät.
Kenellä mahdollisuus työskennellä etänä, vielä parempi. Nykyiset tikkuyhteydet ainakin Soneralla kehittyneet roimasti viimeisen vuoden aikana.
Eipä juuri eroa huomaa työpaikan supernopeiden yhteyksien kanssa.
Kunnollisen kokonen näyttö tai 2, toinen kiinteästi seinään kiinni.
Ainoa huonopuoli, matkailuautojen istuimet. Ne nyt ei anna parasta mahdollista työasentoa,
Mikäli joku on keksinyt jonkin vempaimen, miten "sohvasta" saa miellyttävämmän, ja sellaisen, että se ei luisu takamuksen alta hetkessä, niin kerroppa niksi.
Satunnainen paikkaa vaihtava liikkuja ei jaksa umpinaisia telttoja pysstytellä, eikä suurta halua edes oleskella hikisenä umpinaisessa tilassa.
Markiisi mekanismilla, sillä saa suojaa sateelta ja paisteeltakin.
Suomessa vähän käytetyt näköesteet, "tuuliaidat", joko katoksen mukaan paikoilleen tai hiukan kauemmas, mikäli tila antaa myöten, antavat hyvän näkösuojan, suojaavat myös tuulelta. Pari kappaletta riittää mainiosti.Näin saa intiimimmän pikkupihan, hikisinä päivinä ei sitten niin väliä miten pompit pihalle ja autoon, onko täys vaatetus vaiko ei. Säästyy uteliailta katseilta ja voi elää kuin "kotonaan". Joku voisi kehitellä ristin tai suorakaiteen malliset muoviset tai alumiiniset tuet keppien alapuolelle, jotta ne alkuun pysyisivät pystyssä niidenkin varassa. Saisivat olla peräti reijällisiä, jotta ne voisi ankkuroida maahan, minkä jälkeen sitten naruilla lisätuki. Ensimmäisen kahden kepin, tangon asentaminen on yksin haasteellista puuhaa varsinkin ensimmäisillä kerroilla, mutta toimivat tuulellakin.
Takatalliin kannattaa pakata kaasugrilli, sähkö käyttöinen vohvelirauta, jossa parilat, tällä vempaimella paistat pihvit ja paljon muuta. Vaikka sen yksinäisen vohvelin. Taikina pulloon ja jääkaappiin.Sisätiloissa ei kannata käryttää, ainoastaan keitettäviä ruokia kaasuhellalla. Vaikka on liesituuletin, tahtoo käry levitä kaikkialle ja seurauksena on kaikkien pintojen pesu, mikä käy parhaiten ikkunan pesuaineella.
Cobb matkagrilli. Olen vasta tehnyt tuon otuksen kanssa tuttavuutta. Savuton, puolen tunnin kuluttua, siihen asti ainakin grilliin ostettavissa olevat omat briketit savuttaa julmetusti.Mutta olen paistellut lettuja, kalaa, kanaa, perunoita, juureksia, toimii, mutta ei viitsi joka paikassa käyttää. Voisi olla savuttomampi normi hiilten kanssa. Myös kalan savustaminen käy, muutama leppälastu ja kyllä maistuu.
Suurin osa leirintäalueista on niitä, joissa valtaosa on vakiopaikkalaisia, rakennelmineen, telttoineen. Mikäs siinä. Osassa katsellaan tarkkaan uudet tulijat, osassa ei. Aina joukossa on niitä joilla omassa elämässä ei ole tarpeeksi seurattavaa.
Paikka kannattaa silti katsoa auringon oton kannalta hyvin. Kukas sitä pusikossa viihtyisi.
Markiisi ja tuuliaita paikoilleen ja niiden suojassa on helppo elää. Verhot ikkunoihin.
Mikäli on halua olla tekemisissä muiden kanssa, yleiset säästä keskustelut sujuvat.
Eikä kannata niin tarkkaan ottaa jonkun arvostelua, siinä sätitään naapuria, kuten missä tahansa yhteisössä, missä joka asiasta on vähintään kaksi eri mielipidettä.
Leirintäalueiden lisäksi voi yöpyä useilla huoltoasemilla ( sinne nyt ei voi kalusteita pihalle vetää), osassa saa jopa sähköpaikan pientä korvausta vastaan. Varsinkin Abc-asemilta löytyy virtapaikkoja.
Erilaiset tapahtumat, sekä luontopaikat on hyviä kohteita välillä. Kansallispuistoissa ja luonnonsuojelualueila on yleensä hyvät parkkipaikat.
Yksinmatkaaja saa olla rauhassa, kun ei kerro olevansa yksin. Respassahan se tietysti on hyvä kertoa, ettei tarvi ylimäräisiä maksuja maksaa.
Meitä yksin kulkevia miehiä ja naisia on matkailuautoilla liikkeellä varsin mukava määrä.
Jos sitä ihmetellään, voihan aina lohkaista, eipä tule riitoja, reitin voi suunnitella oman mielen mukaan.
